Heittäytyminen – Voi hitsi, kun ihailen ihmisiä, jotka hyppäävät eteen tuleviin tilanteisiin ihan luonnollisesti ja rennosti. Parhaimmat asiat tapahtuvat yleensä meille jokaiselle ihan ex tempore. Lapsen utelias mieli on hyvä tapa suhtautua uusiin tilanteisiin. Hypätä vain rohkeasti mukaan uuteen juttuun. Me mietimme liian paljon sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Loppujen lopuksi tärkeintä on se, miltä sinusta tuntuu, joten parempi olisi sulkea korvat toisten jarrutukselta. Täydellisyyden ja toisten hyväksymisen tavoittelu syö energioita turhaan. Rento ote elämässä tekee vain päivistä aurinkoisimpia.
Kokkaaminen – Olen aina tykännyt leipomisesta ja kokkaamisesta. Varsinkin viikonloppuisin on kiva laittaa ruokaa yhdessä murun kanssa. Ruokamaailma trendeineen on todella mielenkiitoinen ja ainoastaan taivas on rajana inspiraatiolle. Onkohan tämä reseptien tutkiminen ja kerääminen ikäjuttu? Muutama vuosi en ollut kiinnostunut keittokirjoista tai kaupan reseptivihkosista. Nyt löytyy aikaa tähänkin ja haluan tuoda ruokajuttuja enemmän myös tänne blogin puolelle.
Valokuvaaminen – Voi tämä taitaa olla se ikuisuusprojekti, jossa tekemistä ja oppimista on koko ajan. Haaveilen uudesta kamerasta mutta taitaisi olla parempi vaan opetella ensin vanhan kameran asetukset paremmin.
Ruotsin kieli – Asun kaksikielisella alueella, joten tarvitsen työssäni sujuvaa ruotsin kieltä ja siinä haluan kehittyä edelleen. Hallitsen työssäni tarvittavat fraasit mutta small talk on sitten se hankalampi juttu. Joskus sormi menee suuhun rannikon murteiden kanssa ja sekoan pasmoissani. Se on jännää kuinka näissä tilanteissa sitä unohtaa kaikki sanat ja alkaa änkyttämään. Moni lohduttaa minua, että Närpesin murre on vaikeaa myös suomenruotsalasille.
Ruotsin kieli – Asun kaksikielisella alueella, joten tarvitsen työssäni sujuvaa ruotsin kieltä ja siinä haluan kehittyä edelleen. Hallitsen työssäni tarvittavat fraasit mutta small talk on sitten se hankalampi juttu. Joskus sormi menee suuhun rannikon murteiden kanssa ja sekoan pasmoissani. Se on jännää kuinka näissä tilanteissa sitä unohtaa kaikki sanat ja alkaa änkyttämään. Moni lohduttaa minua, että Närpesin murre on vaikeaa myös suomenruotsalasille.
 |
| Golftakki// Catmandoo, pikee t-paita // Catmandoo, Golfhousut // Daily, Sneakerit // Nike |
Pelaamisen rentous – tottakai tämä kuuluu listalleni. Tänä vuonna into golfiin on löytynyt jälleen ja kierroksiakin on kertynyt kohta yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Tässäkin se heittäytyminen ja asioiden ottaminen rennosti kehittää pelaamista. Kierrosmäärän kasvaessa maila on alkanut jälleen puristamaan. Alkukauden ekat pelit sujuivat todella hyvin mutta nyt taas yritän liikaa, joten peli takkuaa.
Hei, missä taidoissa sinä haluaisit kehittyä?
-tuulanneli
Kirjoittaja
Haluaisin kehittää pidemmän pinnan, oppia puhumaan sujuvaa arabiaa ja oppia kertomaan muille, kun tarvitsen apua.
Ihanaa tiistai-iltaa sinulle ❤️
Kirjoittaja
Minäkin kuulun niihin, jotka liikaakin miettivät tilanteissa, että mitähän nyt ihmisetkin ajattelee. En osaa ottaa tarpeeksi rennosti. Tosin joskus lasten kanssa on kätevää, kun voi heidän varjollaan mennä mukaan "lapsellisiinkin" juttuihin, joihin ei muuten (muka) kehtaisi 😀
Ihanaa viikkoa! ♥
Kirjoittaja
Musisoinnin taidoista iloitsisin kovasti ja ompelutaitoni uudelleen herättäminen olisi iso ilo! Omasta toimeen tarttumisesta vain kaikki kiinni. Ihanaa aikaa, kun voi itsekkäästi lasten aikuistuttua keskittyä hyvällä omalla tunnolla omien taitojen esiin kaivamiseen. Inspiroivaa kesää! ? Tuija
Kirjoittaja
Itsekin haluaisin olla enemmän heittäytyjä-tyyppiä. Joskaan en ikinä ajattele, mitä muut ajattelee, vaan se on ihan mun oman pään sisäinen jarru, joka haluaa ensin pohtia asiaa kaikilta mahdollisilta kanteilta ennenkuin vastaa kyllä. Ja siinä vaiheessa kun ehkä päätän, että kyseessä on loppupeleissä hyvä juttu, tilaisuus meni jo…
Välillä toivoisin olevani vähän vähemmän järkevä.
Esiintymisrohkeudesta, puhujanlahjoista, laulu- ja soittotaidosta ja sujuvasta venäjänkielen taidosta haaveilen ajoittain myös. Kaikkia noita hallitsen vähän, jos on ihan pakko, mutta mikään ei tule sillälailla luonnostaan. Ehkä siinäkin on osittain kyse siitä heittäytymistaidon puutteesta. Tulee liian tarkkaan mietittyä, meneekö nyt kielioppi oikein, vaikka itse arvostaa kaikkia, jotka rohkeasti puhua pälättää vierasta kieltä, vaikka tulis kuinka paljon virheitä.