Etusivu » viime päivinä, tänään

viime päivinä, tänään

Viime päivinä olen nauttinut auringosta ja kerännyt tätä luonnon vitamiinia talvea varten. Olimme viime vuonna tähän samaan aikaan lomalla ja loppuvuosi meni huomattavasti nopeammin. Joten oli luonnollista, että lähdimme tänäkin vuonna tähän samaan aikaan valohoitoon, kun se oli mahdollista molempien työkuvioiden suhteen. Espanjan lämpö on minulle ihan riittävää tähän aikaan vuodesta.

Viime päivinä olemme ihmetelleet Suomen korkeaa hintatasoa. Tottakai meillä on parempi sosiaaliturva ja kaikki siihen liittyvät jutut mutta siltikin. Suomessa pitää kauppojen olla auki melkein ympärivuorokauden ja jos ajatellaan kuinka pieni meidän asiakaskunta on verrattuna Espanjaan. Täällä olivat todella monet kaupat kiinni sunnuntaina ja lauantaina ne menivät kiinni jo iltapäivällä. 



Viime päivinä olemme tutustuneet paikalliseen ruokakulttuuriin niin hyvällä kuin huonolla menestyksellä. Viikon paras juttu on ollut se murun ”season fruits” – annos eli yksi pelkkä banaani. Me ollaan vieläkin tänään naurettu sille ja samoin minun vuohenjuustosalaatti hymyilyttää edelleen. Olen tottunut saamaan salaattini pääosin vihreänä. Esimerkiksi Puerto Banuksessa sain aivan taivaallisen vuohenjuustosalaatin, jossa oli paljon vihreää sekä lisäksi granaatinomenan siemeniä. 

Tänään olemme tutkineet jo sitten tarkasti ruokalistat ennen paikan valitsemista. Valinnat osuivat ihan nappiin ja instaseuraajat näkivätkin minun oliivit. Olen ihan heikkona niihin täällä, koska ne ovat niin taivaallisin hyviä. Miksi niiden maku muuttuu matkalla Suomeen?

Viime päivinä on iso ikävä alkanut hiipimään hiljalleen. Hans on hoidossa meidän nuoren parin luona Tampereella ja tähän asti asiat on sujunut suhteellisen hyvin. Ensimmäiset yöt olivat olleet vähän rauhattomia kerrostalossa, koska Hans oli kuunnellut ääniä ja haukkunut. Omakotitalossa ei näitä ääniä kuulu. Kotona Hans ei oikeastaan hauku ollenkaan ja siksi me ollaankin oltu ihmeissään tästä.  

Tänään minun piti jo pyytää whats upissa videota mamin kullannupusta. Se on jännä kuinka nopeasti sitä kiintyy nelijalkaiseen karvapalloon. No muutama päivä ja sitten mami pääsee halimaan ja rapsuttamaan.


Viime päivinä olemme autoilleet ristiin ja rastiin tätä aurinkorannikkoa ja käyneet vuoristossakin. Matka Rondaan oli huikea ja minulle se oli ehdottamasti se ykkösjuttu. Rondassa ihastuin valkoisiin kapeisiin katuihin vanhassa osassa ja olihan se rotko myös huikea puhumattakaan Puente Nuevon sillasta. Gibraltarilla olin käynyt aikaisemmin mutta en ollut käynyt ylhäällä Top of the Rockilla. Astuttuani ulos kaapelivaunusta näköalatasanteelle, niin silloin eka kerran minua huippasi. Epävarmuuden tunne oli jännä kokemus ja vähän mahan pohjasta kouraisi.  Onneksi se meni ohi nopeasti. 

Tänään olen alkanut vähän jo jännittämään torstaita. Olemme menossa silloin  Caminito Del Ray vaellusreitille. Eli taas mennään vuoristoon ja ylhäälle. Caminito Del Ray eli Kuninkaan Tie on ollut aikoinaan yksi vaarallisimmista vaellusreiteistä. Keväällä 2015 se on avattu täysin uudistettuna ja turvallisena reittinä yleisölle. Siis huippupäivä tiedossa mutta pikkasen on perhosia vatsassa. Onko kukaan teistä käynyt tällä vaellusreitillä?




-tuulanneli







4 Comments

  1. Outi Krimou/Outi's life
    Kirjoittaja
    15.11.2017 / 10:19

    Ihana matka teillä on ja tsemppiä siihen vaellusreissuun myös!

    • tuulanneli
      Kirjoittaja
      16.11.2017 / 18:53

      Kiitos Outi 🙂

      Olimme tänään siellä Caminito Del Ray – vaellusreitillä ja oli huikea kokemus!

      Palaan siihen myöhemmin 🙂

  2. Marjo
    Kirjoittaja
    15.11.2017 / 18:24

    Eikö ole jännä juttu miten omaan karvapalloonsa kiintyy 🙂 Minulla on Minnietä ikävä vaikka olisimme erossa vain pari päivää. Onneksi kohta Hans on sylissä ja saa rapsutuksia.

    Auringon tankkaaminen juuri näihin aikoihin on kyllä ihan luxusta. Näytät niin levänneen onnelliselta kuvissa.
    Vaellusta en ole tehnyt mutta kuulostaa mielekiintoiselta. Hyvää loppulomaa!

    • tuulanneli
      Kirjoittaja
      16.11.2017 / 18:57

      Heippa Marjo,

      Minulle oli todella yllätys, että ikävä tulee näin nopeasti. Minulla on nyt muutama video, jota voin katsoa ikäävääni 😉

      Kiitos, olemme todella levänneet vaikka saattaa kuulostaa, että olemme jatkuvasti liikenteessä. Nämä välimatkat ovat kuitenkin lyhyitä. Me pidämme välipäiviä nauttien auringosta terassilla.

      Kivaa loppuviikkoa sinulle 🙂


Looking for Something?