Heippa kaikille ja tervetuloa mukaan Caminito Del Ray vaellusreitille! Minulle tämä oli elämäni ensimmäinen pienimuotoinen vaellus uskomattoman kauniissa maisemissa. Tästä Andalusiassa sijaitsevasta Caminito Del Raysta eli Kuninkaan polusta on tullut yksi Espanjan suosituimmista turistikohteista.
Caminito Del Ray syntyi reilut sata vuotta sitten huoltoreitiksi El Chorron kylän ja patotyömaan välille. Nimensä polku on saanut Espanjan hallitsijan Alfonso XIII mukaan, kun hän kulki sitä pitkin padon avajaisiin. Jyrkänteen reunalla betonista rakennuttu metrin levyinen polku yhdisti seudun kylät toisiinsa vuosisadan alussa.
Vuosien saatossa betonirakenteet rapistuivat ja kulkemisesta tuli lopulta hengenvaarallista. Maine vaarallisesta vaellusreitistä levisi ja tämä huokutteli uhkarohkeita kiipelijöitä paikalle. Useiden kuolemantapauksien johdosta Andalusian hallitus sulki reitin kokonaan vuonna 2000. Pahamainen paikka pidettiin suljettuna melkein 15 vuotta mutta siltikin uhkarohkeat kiipelijät ja huimapäät uhmasivat kohtaloaan ja Caminoto Del Reytä alettiin luonnehtimaan maailman vaarallisemmaksi vaellusreitiksi. Lopulta rahoituksen järjestettyä polku uudistettiin täysin turvalliseksi ja avattiin yleisölle vuonna 2015.
Valitsimme lähtöpaikaksi El Miraror ravintolan lähettyvillä olevan pienen luolan. Tästä on lyhin matka varsinaisella vaellusreitin lähtöpaikalle. Postauksen alussa seisonkin tuossa pienen luolan edessä hymyssä suin mutta kyllä allekirjoittaneen hymy hyytyi luolassa vaikka sen pituus oli n. 100m. Siellä pilkkopimeässä tulivat mieleen kaikki seikkailuelokuvat, lepakot ja hämähäkit. Onneksi muru sai kännykänvalon toimimaan, kun rouvan mielikuvitus alkoi laukkaamaan ja pieni paniikki iski. El Miraror ravintolan terassilta oli huikeat näkymät tekojärville. Nautimme lounaan siellä ennen reitille lähtöä.
Vaellusreitillä kannattaa varata liput etukäteen ja mekin varasimme liput jo kotimaassa. Liput maksavat 10€ + 1,55€ bussimatka takaisin lähtöpäähän. Lähtöpaikalla neuvotaan olemaan etukäteen puoli tuntia aikaisemmin. Vaelluksella tulee olla lähdössä jaettava kypärä päässä ja esimerkiksi selfietikkujen käyttö on kielletty.
Vaelluspolku mutkittelee El Chorron rotkossa, joka on huimaava paikka ja jota reunastavat yli 400 metriset pystysuorat kalliojyrkänteet. Vaelluspolku jäljittelee mahdollisimman tarkoin alkuperäistä. Uusi polku on tehty vahvoista puupaneeleista, joita tukevat kallioon poratut tukirakenteet. Itselläni oli ainakin todella turvallinen olo reitillä ja saatoin keskittyä ihailemaan henkeäsalpaavia näkymiä. Kuvasin pienen videonkin syvällä rotkossa pauhaavista koskista.
Camiton keskiosa oli minulle yllätys vaikka olinkin lukenut reitistä etukäteen. Tämä puolentoista kilometrin metsäosuus tarjoaa varjoisia paikkoja jalkojen lepuutteluun ja omien eväiden syömiseen. Tämä tekeekin reitistä mielenkiintoisen, koska maisemat ovat erilaiset kuin rotkossa. Havumetsä tuoksuu ihanalle ja ympärilläsi nousee tuhansia vuosia vanhoja vuoria, joiden vuosikertymät näkyvät.
Rauhallisen metsäosuuden jälkeen saavumme reitin jälkimmäiselle rotko-osuudelle, joka on alkupäätä vielä korkeammalla. Pudotusta alhaalla virtaavaan Guadalhorce- jokeen on n. 100 metriä. Tässä osassa näkyvät selvästi alkuperäisen reitin kapeat ja kaiteettomat polut. Paikka paikoin vanhassa polussa on reikiäkin. Huh huh! Täällä ne uhkarohkeat ovat kokeilleet rajojaan vanhalla hauraalla polulla. Pienenä yksityiskohtana näemme junaradan mutkittelvan vastakkaisella vuorenseinämällä. Tällä kertaa emme junaa näe.
Vaellusreitin loppupäässä tulee vastaan Balconcillo de los Gaitanesin rotkon ylittävä riipusilta. Tässä kohtaan haukon henkeäni. Ensimmäisen kerran tunnen taas perhosia vatsassa. Olemme kulkeneet rotkon yläpuolella sadan metrin korkeudessa huikeissa maisemissa mutta olen tuntenut oloni turvalliseksi koko ajan uudella polulla. Lähden varovasti liikkeelle ylittämään siltaa. Yhden nopean kuvan muru saa ottaa, koska haluan päästä nopeasti toiselle puolelle. Kyllä se riippusilta pikkasen heilutti, ainakin minun kuvitelmissa!
Loppuosassa tuleekin sitten hiki, kun tulemme perille vuorenseinämää pitkin ja aurinko porottaa suoraan. Jälkeenpäin kuvista tajuan vasta, kuinka korkealla olimme tässäkin kohtaan.
Reitin virallinen pituus on n. 7.7 kilometriä ja meiltä aikaa kului n. kolme tuntia. Varsinkin korkeat vuoristo-osuudet menivät hitaasti, kun näpsimme kuvia sekä nautimme maisemista. Keskiosuuden harpoimme nopeasti läpi. Suosittelen tätä kaikille Aurinkorannikolle matkaaville. Meidän majapaikka sijaitsi Marbellassa ja autolla meiltä meni matkaan Ardalesiin noin vähän yli tunti.
Virallista lisäinfoa löydät Caminito Del Ray:n nettisivulta täältä (klik).
Nettisivuilta pystyt ostamaan liput vaellusreitille ja näet kuinka siellä on tilaa sekä löydät ajo-ohjeet. Tämä on todella kivaa tekemistä aurinkolomalle. Vaihtoehtoinen päivä vuoristossa ihaillen uskomattomia maisemia. Meilläkin muru tutki illan netissä videoita ajalta, jolloin reitti oli todella vaarallinen ja suljettu. Hän tuumasi, että tuolloinhan tuonne olisi pitänyt päästä ?. Onko tämä vaellusreitti sinulle tuttu jo entuudestaan ja oletko kenties käynyt siellä?
-tuulanneli
Kirjoittaja
Voi mikä elämys! Upean näköinen paikka 🙂
Ihanaa viikonloppua <3
Kirjoittaja
Vaellus oli upea kokemus ♥ Suosittelen ♥ Olin lukenut tästä reitistä mutta en olisi uskonut kuinka huikeat näkymät siellä on!
Kivaa viikonloppua myös sinulle ♥
Kirjoittaja
Wow mikä elämys ja paikka ja olisin taatusti pyörtyä pöksähtänyt jo alkumetreille, se huono kunto. 😉 Ihanaa viikonloppua <3
Kirjoittaja
Siis tämä oli todellakin huikea elämys!
Kyllä sinäkin olisit pärjännyt tuolla. Siellä ei ollut mitään korkeita nousuja vaan reitti kulki vain satojen metrien korkeudessa. Polku oli todella turvallinen.
Kivaa viikonloppua ihanuus ♥
Kirjoittaja
Olen kuullut tästä paikasta paljon! Nyt viimeistään nähtyäni sinun mahtavan upeat kuvat haluan päästä tänne.
Caminito Del Ray:n maisemat ovat käsittämättömän KAUNIITA!!!
Kirjoittaja
Suosittelen ♥ Kokemuksena aivan huippu!!!!
Korkeuserot eivät näy kuvissa niin mielettöminä kuin ne todellisuudessa ovat !!!!
Kivaa viikonloppua ♥
Kirjoittaja
Tuonne niin mieleni tekisi munkin päästä, mutta onko se ihan kamala paikka, jos on korkeanpaikankammoa? Jotkut kuvat näyttää siltä, että huh huh.. Mutta tuo polku näyttää niin tukevalta ja hyvältä, että noiden näköalojen takia olisi niin hienoa sinne päästä!!
T. Pia
Kirjoittaja
Heippa Pia,
Suosittelen, että rohkeasti vain tuonne! Vaellus on loistavasti totetutettu ja sen pystyy jokainen tekemään. Ihan huippua, että on tehty paikka, jossa jokainen matti meikäläinen pärjää. Pystyy haastaamaan itsensä ja nauttimaan huikeista maisemista.
Huomasin tällä reissulla itselläni eka kerran vähän huimausta korkeilla paikoilla. Samalla viikolla kävimme aikaisemmin Gibraltarilla ja siellä kun astuin ulos gabiinivaunusta näköalatasanteella, niin minulla aivan outo tunne! Sama tunne tuli tuossa riipusillalla mutta onneksi se meni nopeasti ohi.
Ei muuta kokeilemaan, jos sinulla on mahdollisuus. Näin upeita reittejä ihan meille tavallisille tallaajille ei ole kovin montaa!
Kivaa sunnuntaipäivää sinulle!